Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUS

Tässä ohjekortissa käsitellään rakenteiden lämpökuvausta rakennusten ja rakenteiden kunnon ja laadun arvioinnissa. Lämpökuvaus on ainetta rikkomaton tutkimusmenetelmä uudisrakennusten laadunvalvontaan ja vanhojen rakennusten kuntotutkimuksiin. Paras ajankohta lämpökuvaukselle on marraskuusta huhtikuuhun. Tämä ohjekortti esittää lämpökuvausmenettelyn toimintaohjeet. Lämpökuvien tulkitsemiseen löytyy tietoa kirjasta Lämpökuvaus rakentamisessa. (Sauli Paloniitty, Juho Paloniitty, Jouni Haimilahti. Rakennustieto Oy. 2016).


SISÄLLYSLUETTELO


1 JOHDANTO
2 TARKOITUS
3 TUTKIMUKSEN TILAAMINEN
4 LÄHTÖTIEDOT
5 SUUNNITELMA (TUTKIMUSSUUNNITELMA)
6 LAITTEISTO
7 OLOSUHTEET
8 PÄTEVYYDET
9 OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT
10 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
11 RAPORTOINTI
12 KÄSITTEET


 

 

 

1 JOHDANTO

Rakentamisen laatua ja rakenteiden toimintaa voidaan var­mentaa käyttämällä erilaisia mittausmenetelmiä. Rakenteiden lämpöteknistä toimivuutta voidaan arvioida sekä valmiissa rakennuksessa että rakennustyön aikana lämpökameralla ja useilla muilla toisiaan tukevilla menetelmillä. Lämpökuvauk­sella voidaan määrittää nopeasti rakenteita rikkomatta lämpö­vuotokohdat sekä havaita, onko kyseessä eristyspuute, ilma­vuoto, kylmäsilta tai joissakin tapauksissa myös kosteusvaurio. Lämpökuvauksella voidaan määrittää nopeasti suurien pinto­jen pintalämpötilajakauma.

Lämpökuvauksen luotettava kuvaustulos ja tulosten tulkinta asettavat kuvaajalle ja kuvien tulkitsijalle vaatimukseksi sekä rakennusfysiikan ja rakenteiden että lämpökameran ja sen sovellusohjelmien riittävän tuntemisen. Rakennusten lämpö­kuvaajilta edellytetään VTT:n myöntämää henkilösertifiointia

 

2 TARKOITUS

Lämpökuvauksen tarkoituksena on määrittää rakennuksen kunnon- tai laadunvalvonnassa ulkovaipan lämpötekninen kunto ja lämmöneristyskerroksen toimivuus. Lämpökameran avulla voidaan samalla selvittää muita rakennuksen ja raken­teiden toimivuuteen sekä olosuhteisiin ja asumisviihtyvyyteen liittyviä tekijöitä, kuten ilman virtausreittejä, rakenteiden fysi­kaalista toimintaa sekä tietyin edellytyksin kosteusvaurioita ja LVIS-laitteiden toimintaa.

 

3 TUTKIMUKSEN TILAAMINEN

Tilaaja on lämpökuvaustoimeksiannon sopijaosapuoli, joka edustaa kiinteistönomistajaa, käyttäjää, urakoitsijaa tai raken­nuttajaa.

Tarjouspyyntö

Tilaaja määrittelee tarjouspyynnössä lämpökuvauksen koh­teen, sisällön, laajuuden sekä halutun raportointitavan. Rapor­toinnin tulee täyttää kohdassa 11 esitetyt vähimmäisvaatimuk­set.

Tarjouspyynnön yhteydessä on syytä esittää lämpökuvauk­seen johtaneet syyt, joiden vuoksi lämpökuvaus halutaan teh­täväksi, kuten esimerkiksi

uudistuotannon laadunvarmistus

alentunut lämpöviihtyvyys

matalat pintalämpötilat

asukkaiden tai käyttäjien palautteet tai muut seikat.

 

Lisäksi on esitettävä alustava mittausajankohta. Toimeksiannon laajuus riippuu tehtävän luonteesta. Rakennuksen lämpöku-vauksen tarjouspyyntö -lomakkeen RT 80353 malli on esitetty liitteessä 1.

Lämpökuvaussopimus

Lämpökuvauksen toimeksiannosta tehdään kirjallinen sopimus (RT 80352 Rakennuksen lämpökuvaussopimus), jossa määritel­lään toimeksiannon sisältö. Lämpökuvaussopimuksessa määri­tellään mittausajankohta sääolosuhteet huomioon ottaen sekä haluttu raportointiajankohta. Rakennuksen lämpökuvaussopi­mus -lomakkeen RT 80352 malli on esitetty liitteessä 1.

 

4 LÄHTÖTIEDOT

Kohteen tiedot

 

Ennen lämpökuvausta tilaaja toimittaa lämpökuvauksen to­teuttajalle tarvittavat tiedot kohteesta:

pohjapiirrokset

tarpeelliset rakenneleikkaukset

rakennuksen runkotyyppi (puu, kivi, teräs, edellisten yhdis­telmä, jokin muu)

rakennuksen alapohjarakenne (tuuletettu, maanvarainen) ja

yläpohjarakenne (ullakkotila, vesikaton myötäinen tila, pa­kettikatto, miten tuuletettu)

rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä.

rakennuksen lämmitys- ja lämmönjakojärjestelmä (lattia­lämmitys, vesikiertoinen patterilämmitys, sähkölämmitys, uunilämmitys).

rakennuksen valmistumisvuosi.

 

Mikäli pohjapiirustuksia ja rakenneleikkauksia ei ole saatavissa, pyritään rakenteet selvittämään muulla tavoin.

Lisäksi tilaajan tulee toimittaa tiedot muista lämpökuvauk­seen vaikuttavista seikoista kuten toteutetuista ulkovaipan korjauksista.

Lähtötietojen ja lämpökuvaussopimuksen perusteella laadi­taan tutkimussuunnitelma, miten lämpökuvaus suoritetaan ja mistä se aloitetaan sekä mihin kuvauksessa keskitytään. Myös potentiaalisia ongelmakohtia voidaan arvioida tietojen perus­teella.

 

5 SUUNNITELMA (TUTKIMUSSUUNNITELMA)

Ennen lämpökuvauksen toteutusta lämpökuvaaja tekee tutki­mussuunnitelman, jossa

esitetään yhteisesti sovitut mittauksen tavoitteet. Tavoitteet voivat olla mm. laadunvalvonta, korjaustöiden ennakkoselvi­tys, korjausten laadunvalvonta jne.

luetellaan alustavasti kuvattavat rakennusosat, rakenteet tai erityiskohteet

valitaan alustavasti tutkimusajankohta siten, että sääolo­suhteet sopivat lämpökuvaukselle. Riittävän lämpötilaeron ja pilvisen sään turvaamiseksi suositeltavaa on varata tutki­mukselle varapäivä.

Tutkimussuunnitelmaa täydennetään tutkimuspäivän alussa, kun kaikki olosuhteet, kuten sisäilman ja ulkoilman lämpötila, tutkittavien tilojen paine-ero sekä tuulen suunta ja voimakkuus on mitattu; tutkittavien tilojen paine-ero sekä tuulen suunta ja voimakkuus vaikuttavat kuvauksen toteutukseen. Alipainei­sissa rakenneosissa ilmavuodot voidaan havaita sisäpuolisessa kuvauksessa ja ylipaineisissa rakenneosissa ilmavuotoja voi­daan etsiä ulkopuolisessa ja ullakkokuvauksissa.

Lämpökuvaus tehdään pääsääntöisesti rakennuksen sisä­puolelta. Lisäksi rakennus voidaan kuvata tarvittaessa ulkopuo­lelta sekä lämmöneristyskerroksen kylmältä puolelta niiltä osin kuin se on mahdollista, esim. ullakolta. Ulkopuolisessa kuva­uksessa on erityisesti huomattava kuvausta edeltäneiden sää­olosuhteiden sekä ulkoverhouksen tuuletusraon vaikutukset.

 

6 LAITTEISTO

Lämpökamerat

Rakennusten lämpökuvauksessa käytettävän lämpökameran tulee olla mittaava ja tasapainotettu sekä kuvantava mittalai­te. Tämä tarkoittaa sitä, että kamera muodostaa kuvattavasta kohteesta lämpökuvan, joka esittää kohteen pintalämpötilaja­kauman. Kameran rungon ja ulkoisten olosuhteiden aiheutta­mat lämpötilavaihtelut eivät vaikuta itse mittaustulokseen ja kameralla voidaan mitata suoraan pintalämpötiloja.

Lämpökamerassa tulee olla myös kuvien tallennusominai­suus raportointia, tulosten jälkikäsittelyä ja analysointia varten. Lämpökameraa, jossa ei ole lämpökuvien jälkikäsittely- ja ana­lysointiominaisuutta, voidaan käyttää esimerkiksi rakennus­työn aikaiseen laadunvalvontaan.

Lämpökameran mittaustarkkuus olosuhteista riippumatta on ±2 °C astetta. Sisäkuvauksissa +20 °C asteen lämpötilassa tehtävissä mittauksissa kameran mittaustarkkuus on käytän­nössä noin ±1 °C astetta.

Taulukko 1. Lämpökameran resoluutio- ja erottelukykyvaatimukset.

Lämpötilaero ulko-ja huoneilman välillä

Resoluutio

Erottelukyky

10…15 °C

≥ 70 000 pikseliä

≤ 0,03 °C

≥ 15 °C

≥ 30 000 pikseliä

≤ 0,05 °C

 

Muut mittalaitteet

paine-eromittarilla mitataan paine-ero rakennuksen vaipan yli

lämpötilamittari huonelämpötilan ja ulkolämpötilan määrit­tämiseen

suhteellisen kosteuden mittari.

 

Lämpötilan ja suhteellisen kosteuden mittaamiseen on saata­villa langattomasti kameran kanssa yhteydessä toimivia mitta­uslaitteita. Tällöin lämpötila- ja kosteustiedot yhdistyvät suo­raan lämpökuvatietoon.

Mittalaitteiden kalibrointi

Lämpökuvaajan tulee huolehtia mittalaitteiden kalibroinnista. Kalibrointitodistus on pyydettäessä esitettävä.

Lämpökamera on kalibroitava vähintään kahden vuoden välein valmistajalla, maahantuojalla tai siihen valtuutetulla lai­toksella.

Lämpökuvaajan on itse jokaisen mittauspäivän aikana teh­tävä vertailumittaus kosketuspintalämpötila-anturilla tai ns. sohvatesti pinnasta, jonka emissiokerroin voidaan määrittää ±0,05 tarkkuudella ja lämpötila voidaan määrittää asteen tark­kuudella.

7 OLOSUHTEET

Valmis rakennus

Valmiiden rakenteiden lämpöteknistä toimintaa tarkastettaes­sa edellytetään seuraavia olosuhteita:

Huonelämpötilan ja ulkolämpötilan lämpötilaerojen vähim­mäisvaatimukset:

ilmavuotojen paikannusmittauksen yhteydessä 5 °C tehoste­tussa alipaineessa -50 Pa (lämpökameran erottelukyvyn on oltava enintään 0,1 astetta ja resoluution vähintään 19000 pikseliä)

rakennuksen laadunvalvontalämpökuvauksissa 10 °C (läm­pökameran erottelukyvyn on oltava enintään 0,03 °C ja re­soluution vähintään 70 000 pikseliä)

rakennuksen laadunvalvontalämpökuvauksissa 15 °C (läm­pökameran erottelukyvyn on oltava enintään 0,05 °C ja re­soluutio vähintään 30 000 pikseliä).

Muut laadunvalvonnan lämpökuvauksen olosuhdevaatimukset:

tuulen nopeus on korkeintaan 10 m/s

sisällä vallitseva alipaine on rajoissa -0…-5 Pa, enintään -15 Pa

kevyet rakenteet (puurakenteet): aurinko ei ole lämmittänyt mitattavaa kohdetta edelliseen 12 tuntiin

raskaat rakenteet kuten betoni-, tiili- ja siporex-rakenteet: aurinko ei ole lämmittänyt mitattavaa kohdetta edelliseen 24 tuntiin.

 

Lisäksi on huomioitava myös sään muutokset lämpökuvauk­sen aikana. Lämpötilavaihtelut on kirjattava mittausraporttiin ja otettava tulosten tulkinnassa huomioon, jos ulkolämpötila muuttuu yli 5 °C ja huonelämpötila yli 2 °C mittausten aikana.

Rakenteilla oleva rakennus

Kun lämpökuvausta käytetään työn aikana urakoitsijan sisäi­sessä laadunvalvonnassa, kuvaus voidaan toteuttaa yksilöidyllä tavalla, kunhan mahdolliset rakenteiden lämpötekniset puut­teet saadaan esiin. Tällöin olosuhde-, mittauslaite- ja pätevyys­vaatimukset eivät ole velvoittavia.

 

8 PÄTEVYYDET

Ammattitaitovaatimuksena on, että rakennusten lämpökuvaa­jalla on sekä lämpökuvauksen että rakennustekniikan asiantun­temus. Tämä pätevyys voidaan osoittaa VTT:n myöntämällä lämpökuvaajan henkilösertifikaatilla.

 

9 OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT

Tilaajan vastuut

Tilaaja laatii lämpökuvauksen toteuttajan avustuksella asukas-tai käyttäjätiedotteen ja jakaa sen asukkaille tai käyttäjille.

Tiedote sisältää seuraavat asiat:

kuvausajankohta (päivämäärä ja kellonaika sekä arvioitu ku­vauksen kestoaika tunnin tarkkuudella)

kuvauspaikat

ohjeet huoneistoissa ja tiloissa tehtävistä toimenpiteistä en­nen kuvauksia. Tilojen valmistelutoimenpiteet tulee tehdä pääsääntöisesti 12 tuntia ennen lämpökuvausta.

 

Malli käyttäjätiedotteesta on kuvassa 2.

Tilaaja toimittaa lämpökuvauksen toteuttajalle lähtötiedot ennen toimeksiantoa sekä järjestää tälle kuvausten ajaksi va­paan kulun rakennuksessa.

Lämpökuvaajan vastuut

Lämpökuvauksen toteuttajan on tehtävä ja raportoitava toi­meksianto sovitulla tavalla. Lämpökuvauksen toteuttaja on vastuussa siitä, että kuvauskohteissa, kuten asunnoissa ja toi­mitiloissa, ei aiheuteta vahinkoa sisustukselle, kalustukselle ym. ja että avaimet ja muut välineet palautetaan. Tarvittaessa tilaajan edustaja tai tilan käyttäjä voi olla mukana mittausten aikana.

Raportti luovutetaan tilaajalle sähköisessä muodossa ar­kistoitavaksi. Lämpökuvaajan on talletettava kohteesta saatu aineisto videonauhalle, sähköisessä muodossa muistikortille, levykkeelle tai kiintolevylle siten, että tarvittaessa sitä voidaan analysoida myös raportin luovutuksen jälkeen.

Lämpökuvaaja vastaa siitä, että käytetty kalusto on kalibroitu ja toimii asianmukaisesti.

Lämpökuvausraportti, mittaustulokset, lämpökuvat ja kuvat ovat tilaajan omaisuutta eikä niitä luovuteta muille tahoille il­man tilaajan suostumusta.

Lämpökuvaaja sitoutuu työn tilaajalle salassapitovelvollisuu­teen, ellei tulosten esittämiseen saada erillistä lupaa esimerkik­si koulutustarkoitukseen.

 

10 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

Varmistetaan, että kuvattavan kohteen asukkaille ja käyttäjille on tiedotettu kuvauksesta.

Aloittavat työt

Lämpökuvaaja selvittää ja kirjaa olosuhdetiedot ja raken­nuksen tiedot ennen kuvauksen aloittamista lämpökuvaajan kenttätyölomakkeeseen. Lomake liitetään mittausraporttiin. Olosuhdetiedot ja rakennuksen tiedot kirjataan kenttätyölo­makkeeseen kohdan 7. mukaisesti.

Mittalaitteet

Ennen lämpökuvauksen aloittamista kameran asetukset tarkas­tetaan ja säädetään.

Lämpökameran kalibrointi tarkastetaan ennen kuvauksen aloittamista ja sen päätyttyä; kameran mittaamaa lämpötilaa verrataan samasta pisteestä tunnettuun lämpötilaan.

Kuvausetäisyydet

Valitaan kuvausetäisyydet:

sisäkuvauksessa 2...4 metriä ja

ulkokuvauksessa alle 10 metriä, jos se on kuvausolosuhteet huomioon ottaen mahdollista.

 

Lämpökuvaus lämpökameralla

Kohderakennuksen tai -asunnon ulkovaippa lämpökuvataan yleensä kokonaisuudessaan. Sopimuksen mukaan voidaan kuvata esimerkiksi vain tiedossa olevia rakenteiden ongelma­kohtia.

Kuvauksessa noudatetaan säännöllisyyttä niin, että esimer­kiksi koko rakennus kierretään myötäpäivään ja jokainen tila kuvataan myötäpäivään. Sisäpuolinen kuvaus kohdistetaan pääasiassa ulkovaippaan, mutta myös muita sisäpintoja voi­daan kuvata, jotta on mahdollista tehdä havaintoja kosteus­vaurioista, kantavien rakenteiden liitoskohdista ja taloteknisten varusteiden ja laitteiden kunnosta ja toiminnasta.

Kuvauspaikat merkitään pohjapiirrokseen kuvan numerolla ja nuolella. Kuvauskulmaa vaihtamalla voidaan usein eliminoi­da heijastusten vaikutukset.

Lämpökuvia tallennetaan havaituista poikkeavista pintaläm­pötiloista, kun epäillään rakenteen lämpöteknistä toimintaa.

Kuvattaessa voidaan käyttää ennalta asetettua vähimmäis­lämpötilakriteeriä käytetyn lämpötila-asteikon alarajana, jolloin asetetun kriteerin alittavat pintalämpötilat voidaan havaita selkeästi. Tällöin on huomioitava kuitenkin, että kaikkia pie­niä poikkeamia ei välttämättä havaita, jos lämpötila-asteikko kamerassa on liian suuri. Näin esimerkiksi kosteusvauriotapa­ukset voivat jäädä huomaamatta. Kuvattaessa voidaan käyttää myös lämpökameran hälytyslämpötilaominaisuuksia, jolloin käytetyn pintalämpötilakriteerin (vähimmäispintalämpötila) ja valitun lämpötila-asteikon alarajan väliset pintalämpötilat erottuvat selvästi muusta kuvasta.

Keskimääräisen pintalämpötilan määritys

Lattian ja seinän keskimääräisen pintalämpötilan määritys tehdään lämpökameran aluemittaustyökalun keskiarvotoi­minnalla kuvan 1 mukaisesti. Lämpötila ilmoitetaan 0,1 °C:n tarkkuudella.

Kun pintalämpötilaa raportoidaan, tulee ulko- ja sisälämpö­tilat pyöristää 0,5 °C:n tarkkuudella. Lämpökameralla mitatut pintalämpötilatiedot kirjautuvat automaattisesti 0,1 °C:n tark­kuudella. Rajalämpötilat tulee pyöristää 0,5 :n tai 1 °C:n tark­kuuteen.

Pistemäisen lämpötilan määritys

Pintojen pistemäinen lämpötila mitataan lämpökameralla 2–4 metrin etäisyydeltä kohteesta. Mittaustyökaluna käytetään lämpökameran aluetyökalun minimimääritystä. Mittauksen voi tehdä myös halkaisijaltaan alle 15 mm kalibroidulla kosketus­lämpötilamittarilla. Lämpötila ilmoitetaan 0,1°C:n tarkkuudella.

Erityiskohteiden mittaus

Lämpökuvaus voidaan tehdä erityiskohteissa kuten uimahal­leissa, teollisuusrakennuksissa ja muissa poikkeuksellisissa rakennuksissa kaksivaiheisena, jossa ensimmäinen kuvaus suoritetaan ilmanvaihtojärjestelmän ollessa normaalissa käyt­tötilanteessa tai kytkettynä pois päältä. Toinen kuvaus tehdään alipaineessa, jonka tulee olla normaalin käyttötilanteen paine­suhteita vähintään 20 Pa suurempi, mutta kuitenkin enimmil­lään 50 Pa. Tämän mittauksen tarkoituksena on erottaa ns. kyl­mäsillat ilmavuotokohdista sekä paikantaa ilmavuotokohdat. Tehostetussa alipaineessa tehtävää lämpökuvausta kutsutaan ilmavuotojen paikantamiseksi, jolloin lämpötilaindeksejä ei voida käyttää toimenpiderajojen määrittämiseen Asumister-veysasetuksen mukaisesti.

Mittaukset lämpökuvauksen yhteydessä

Lämpökuvauksen yhteydessä voidaan tehdä muita mittauksia, joista sovitaan erikseen tilaajan kanssa.

Tällaisia mittauksia ovat esimerkiksi

tiiviysmittaukset

lämpövirtamittaukset

ilmavirtamittaukset

pintalämpötilamittaukset koskettavalla pintalämpötila-anturilla

suhteellisen kosteuden mittaukset sisätiloista

merkkisavukokeet

merkkiainemittaukset

ilmanvirtausmittaukset, joilla selvitetään ilmavirtoja ja ilman virtausnopeuksia (varsinaiset vetomittaukset tulisi tehdä suuntariippumattomalla termoanemometrillä).

 

Lämpökuvien tulkinta

Lämpökuvaaja tulkitsee ottamiaan lämpökuvia ja tekee johto­päätökset ja antaa suositukset jatkotoimenpiteiksi lähtötieto­jen, lämpökuvien ja rakentamisen tietämyksensä perusteella.

Asuinrakennusten ja myös muiden rakennustyyppien läm­pökuvaustulosten tulkintaesimerkkejä on koottu Lämpökuvaus rakentamisessa -kirjaan.

Asuntojen ja muiden oleskelutilojen lämpökuvauksella mi­tattuja lämpötiloja verrataan asumisterveysasetuksen (sosiaa­li- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015) soveltamisohjeeseen.

Taulukossa 2. on esitetty soveltamisohjeen lämpötilojen toi­menpiderajat.

 

Taulukko 2.

Lämpötilojen toimenpiderajat. Lähde: Asumisterveys-asetuksen soveltamisohje, osa I.

Lämpötilojen

toimenpiderajat

Lämpötila-indeksi TI

Asunnossa

Huoneilman lämpötila lämmi­tyskaudella

+ 18 °C... + 26°C

Huoneilman lämpötila lämmi­tyskauden ulkopuolella

+ 18 °C... + 32°C

Seinäpinnan alin keskiarvo­lämpötila

+ 16°C

81

Lattiapinnan alin keskiarvo­lämpötila

+ 18°C

87

Alin pistemäinen pintaläm­pötila

+ 11°C

61

Palvelutaloissa, vanhainkodeissa, lasten päivähoitopaikoissa, oppilai­toksissa ja vastaavissa tiloissa

Huoneilman lämpötila lämmi­tyskauden ulkopuolella lasten päivähoitopaikat, oppilaitok­set ja muut vastaavat tilat

+ 20 °C... + 32°C

Huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella palvelutalot, vanhainkodit ja muut vastaavat tilat

+ 20 °C...+ 30°C

Seinäpinnan alin keskiarvo­lämpötila

+ 16°C

81

Lattiapinnan alin keskiarvo­lämpötila

+ 19°C

92

Alin pistemäinen pintaläm­pötila

+ 11°C

61

       

 

Pintalämpötiloja arvioidaan lämpötilaindeksiä käyttämällä silloin, kun lämpötiloja ei voida mitata – 5 °C ± 1 °C:n ulkolämpötilassa ja + 21 °C ± 1 °C:n sisälämpötilassa. Lämpötilaindeksiä käytettäessä on rakennuksen alipaineisuus otettava huomioon, kun keskimääräinen alipaineisuus ylittää 5 Pa.

Pintalämpötilavaatimukset koskevat sekä oleskeluvyöhykkeel­lä että sen ulkopuolella olevia oleskelutilojen pintoja.

Sisäpuolelta otettujen lämpökuvien tulkinnan helpottami­seksi lasketaan lämpötilaindeksi alueen minimilämpötilasta sekä tarvittaessa referenssipisteestä, taulukko 3. Lämpötilain­deksiä käytetään silloin, kun kuvaus on tehty normaalissa käyt­töolosuhteessa eli vallitseva paine-ero on -0...-5 Pa.

Jos mittauskohteessa alipaine on välillä -6...-15 Pa, tehdään lämpötilaindeksiin paine-erokorjaus taulukon 4. mukaisesti. Jos mittauskohteessa vallitseva paine-ero on suurempi kuin -16 Pa, ei lämpötilaindeksiä ilmoiteta.

Lämpökuvausta voidaan kuitenkin käyttää ilmavuotojen pai­kantamiseen kun paine-ero on -16...-90 Pa, tätä kutsutaan il­mavuotopaikannukseksi. Jos mittauskohteessa on vallitsevana ylipaine, lasketaan lämpötilaindeksit ilman paine-erokorjausta, huomioiden että ilmavuotoja ei havaita sisäpuolisella kuvauk­sella.

Taulukko 3.

Lämpötilaindeksin käyttö.

Taulukossa 4. on esitetty rakennuksen mitatun alipaineen vai­kutus ja mitattuun pistemäiseen lämpötilaindeksiin.

Taulukko 4.

Rakennuksessa mitatun alipaineen vaikutus mitattuun pistemäiseen lämpötilaindeksiin. Lähde: Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa I.

Mitattu alipaine rakennuksessa (Pa)
Korjaus mitattuun pistemäi­seen lämpötilaindeksiin

0–5

6

+ 0,5

7

+ 1,0

8

+ 1,5

9

+ 2,0

10

+ 2,5

11

+ 3,0

12

+ 3,5

13

+ 4,0

14

+ 4,5

15

+ 5,0

 

11 RAPORTOINTI

Lämpökuvausraportti on laajuudeltaan ja sisällöltään rakentei­den lämpöteknisen kunnon tutkimusraportti. Lämpökuvaaja raportoi lämpökuvauksen tulokset tilaajalle laatimalla lämpö­kuvausraportin. Tulokset esitetään siten, että mittaus on tois­tettavissa.

Raportissa esitetään ulkovaipan rakennusosat ja kohdat, jois­sa esiintyy puutteita. Raportoinnissa voidaan ottaa huomioon mahdollisten muiden tekijöiden vaikutus, kuten lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä sekä sisäiset kuormat. Raportissa voi­daan myös esittää lämpöteknisesti hyvin toimivia rakenteita.

Lämpökuvausraportti sisältää seuraavat tiedot:

Tutkimuskohteen yleistiedot

Kohde, osoite ja rakennuksen valmistumisvuosi

Tutkimuksen tilaaja ja yhteystiedot

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tekijät ja yhteystiedot

Tutkimuksen aika tai ajanjakso

Kohteen esittely.

Tutkimuksen tiedot

Mittausmenetelmät ja -laitteet

Ulko- ja sisäilmaolosuhteet sekä paine-erot

Rakennuksen ilmanvaihto

Rakennuksen rakenteet

Rakennuksen pohjapiirustus, johon on merkitty lämpökuvi­en paikat.

 

Lämpökuvaustutkimuksen mittaustulokset

lämpökuvat ja valokuvat kuvauskohteista, joissa on havaittu puutteita Kuvan tunnistetiedot: kohdetiedot, päivämäärä, kuvaaja

Lämpökuva sateenkaaripaletilla lämpötilaskaalattuna esim. +10...+25 välille*

Valokuva

Käytetty mittauskalusto, tyyppi, malli, sarjanumero

Mittausarvot: emissiivisyys, heijastuva lämpötila

Mittaustiedot: kuvausetäisyys, pistemittaus, aluetyökalu­mittaukset **

Lämpötilaindeksit

Olosuhdetiedot: sisäilman lämpötila, paine-ero, tuuli, ul­koilman lämpötila

Kommentit ja jatkotoimenpidesuositukset.

 

 

*Mittausraportin lämpökuvien lämpötila-asteikko rajataan samassa kohteessa joka kuvassa mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaiseksi (esimerkiksi 10...25°C).

**Mittausraportissa, lämpökameran ohjelmistosta riippuen, pinta­lämpötilat ovat 0,1 °C:n tarkkuudella, mutta johtopäätöksiä tehtäessä tulee käyttää korkeintaan 0,5 °C:n tarkkuutta. Lämpötilaindeksiä las­kettaessa käytetään lähtöarvoina 0,1 °C:n tarkkuutta pinnan lämpöti­lassa, mutta lämpötilaindeksi pyöristetään aina lähimpään prosenttiin. On huomioitava että lämpötilaindeksin tarkkuus parhaimmassakin tapauksessa menetelmästä johtuen on ±3 lämpötilaindeksin yksikköä.

Poikkeavat kohdat esitetään mittausraportissa lämpökuvina ja valokuvina rinnakkain.

Raportoitavat poikkeamat

Lämpökuvausraporttiin kirjataan kuvausten aikana tehdyt ha­vainnot, kuten

kosteusvaurioepäily

eristevika kuten eristeen puuttuminen tai selkeä asennus­virhe

ilmavuoto rakenteisiin jossa on vahva epäily kosteusvaurion syntyyn (ylipaine-vuoto)

sisätiloihin tulevat ilmavuodot, joista sisäilmaan epäillään tulevan epäpuhtauksia

kylmäsillat

ilmavuodot

lattian tai seinän keskilämpötilan aleneminen.

 

Suositukset jatkotoimenpiteiksi

Lämpökuvausraportin tulee sisältää lämpökuvaajan suosituk­set jatkotoimenpiteiksi. Lämpökuvaaja voi suositella

tilojen käyttöön ja talotekniikkaan liittyvää käyttöopastusta

huoltotoimenpiteitä

lisätutkimuksia

harkittavia korjauksia

havaittujen puutteiden ja vikojen korjauksia.

 

          

12 KÄSITTEET

         

Lämpökuvaus

Lämpökuvauksella tarkoitetaan pinnan lämpötilajakauman määrittämistä ja kuvaamista mittaamalla pinnan infrapunasä­teily ja tulkitsemalla lämpökuva.

         

Lämpökamera

Lämpökamera on lämpösäteilyn vastaanotin. Se mittaa kuvaus­kohteen pinnasta lähtevän lämpösäteilyn, infrapunasäteilyn, voimakkuutta. Lämpökamera muuttaa kohteen lämpösäteily­voimakkuuden lämpötilatiedoksi, josta lämpökuva muodoste­taan digitaalisesti.

         

Emissiivisyys, emissiokerroin

Pinnan kyky lähettää lämpösäteilyä. Emissiivisyys kertoo, kuin­ka suuri osa kappaleen lähettämästä energiasta on pinnasta lähtevää omaa energiaa. Materiaalin pinnan emissiivisyys il­moitetaan emissiokertoimella. Lämpökuvauksessa käytetty materiaalien emissiokerroin on yleensä 0,90...0,95, ja se ilmoi­tetaan desimaalilukuna.

         

Oleskeluvyöhyke

Huonetilan osa, jonka alapinta rajoittuu lattiaan, yläpinta on 1,8 metrin korkeudella lattiasta ja sivupinnat ovat 0,6 metrin etäisyydellä seinistä tai vastaavista kiinteistä rakennusosista.

         

Huonelämpötila

Ilman lämpötila mitattuna mistä tahansa oleskeluvyöhykkeeltä 1,1 metrin korkeudelta.

         

Pintojen keskimääräiset pintalämpötilat

Seinien ja lattioiden keskimääräiset pintalämpötilat mitataan lämpökameran aluetyökalun keskiarvotoiminnolla 2–4 metrin päästä kohteesta (kuva 1).

         

Pistemäinen lämpötila

Pistemäinen pintalämpötila on paikallinen pintalämpötila ra­kenteessa esim. nurkka, pistorasia, ikkunan liitos jne.

         

Tiiviysmittaus

Tiiviysmittauksella selvitetään rakennusvaipan ilmanvuotoluku (q50-luku). Ilmanvuotoluvulla q50 tarkoitetaan rakennusvaipan keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa paine-erolla ra­kennusvaipan pinta-alaa kohden.

         

Lämpötilaindeksi

Lämpötilaindeksillä voidaan arvioida rakennuksen vaipan läm­pöteknistä toimivuutta. Vaipan pintalämpötiloja voidaan arvi­oida ja verrata toisiinsa lämpötilaindeksiä käyttämällä silloin, kun lämpötilojen mittauksia ei voida tehdä vakio-olosuhteissa (–5 °C ±1 °C :n ulkolämpötilassa ja +20 °C ±2 °C huonelämpöti­lassa). Lämpötilaindeksi annetaan prosentin tarkkuudella ja se määritellään seuraavasti:

TI = (Tsp–To)/(Ti–To) x 100 [%] (1)

TI = lämpötilaindeksi, %

Tsp = sisäpinnan lämpötila, °C

(mitattu esim. lämpökameralla)

Ti = huoneilman lämpötila, °C

To = ulkoilman lämpötila, °C

 

Normaali käyttötilanne

Normaalilla käyttötilanteella tarkoitetaan olosuhteita, joissa mitattava tila tavallisesti sitä käytettäessä on. Asumisterveys­asetuksen mukaan asuinhuoneiden normaali käyttötilanteessa tulee ilma n lämpötila olla +18…+26 ja paine-ero -0…-5Pa.