RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUS

8 PÄTEVYYDET

Ammattitaitovaatimuksena on, että rakennusten lämpökuvaa­jalla on sekä lämpökuvauksen että rakennustekniikan asiantun­temus. Tämä pätevyys voidaan osoittaa VTT:n myöntämällä lämpökuvaajan henkilösertifikaatilla.

9 OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT

Tilaajan vastuut

Tilaaja laatii lämpökuvauksen toteuttajan avustuksella asukas-tai käyttäjätiedotteen ja jakaa sen asukkaille tai käyttäjille.

Tiedote sisältää seuraavat asiat:

kuvausajankohta (päivämäärä ja kellonaika sekä arvioitu ku­vauksen kestoaika tunnin tarkkuudella)

kuvauspaikat

ohjeet huoneistoissa ja tiloissa tehtävistä toimenpiteistä en­nen kuvauksia. Tilojen valmistelutoimenpiteet tulee tehdä pääsääntöisesti 12 tuntia ennen lämpökuvausta.

Malli käyttäjätiedotteesta on kuvassa 2.

Tilaaja toimittaa lämpökuvauksen toteuttajalle lähtötiedot ennen toimeksiantoa sekä järjestää tälle kuvausten ajaksi va­paan kulun rakennuksessa.

Lämpökuvaajan vastuut

Lämpökuvauksen toteuttajan on tehtävä ja raportoitava toi­meksianto sovitulla tavalla. Lämpökuvauksen toteuttaja on vastuussa siitä, että kuvauskohteissa, kuten asunnoissa ja toi­mitiloissa, ei aiheuteta vahinkoa sisustukselle, kalustukselle ym. ja että avaimet ja muut välineet palautetaan. Tarvittaessa tilaajan edustaja tai tilan käyttäjä voi olla mukana mittausten aikana.

Raportti luovutetaan tilaajalle sähköisessä muodossa ar­kistoitavaksi. Lämpökuvaajan on talletettava kohteesta saatu aineisto videonauhalle, sähköisessä muodossa muistikortille, levykkeelle tai kiintolevylle siten, että tarvittaessa sitä voidaan analysoida myös raportin luovutuksen jälkeen.

Lämpökuvaaja vastaa siitä, että käytetty kalusto on kalibroitu ja toimii asianmukaisesti.

Lämpökuvausraportti, mittaustulokset, lämpökuvat ja kuvat ovat tilaajan omaisuutta eikä niitä luovuteta muille tahoille il­man tilaajan suostumusta.

Lämpökuvaaja sitoutuu työn tilaajalle salassapitovelvollisuu­teen, ellei tulosten esittämiseen saada erillistä lupaa esimerkik­si koulutustarkoitukseen.

10 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

Varmistetaan, että kuvattavan kohteen asukkaille ja käyttäjille on tiedotettu kuvauksesta.

Aloittavat työt

Lämpökuvaaja selvittää ja kirjaa olosuhdetiedot ja raken­nuksen tiedot ennen kuvauksen aloittamista lämpökuvaajan kenttätyölomakkeeseen. Lomake liitetään mittausraporttiin. Olosuhdetiedot ja rakennuksen tiedot kirjataan kenttätyölo­makkeeseen kohdan 7. mukaisesti.

Mittalaitteet

Ennen lämpökuvauksen aloittamista kameran asetukset tarkas­tetaan ja säädetään.

Lämpökameran kalibrointi tarkastetaan ennen kuvauksen aloittamista ja sen päätyttyä; kameran mittaamaa lämpötilaa verrataan samasta pisteestä tunnettuun lämpötilaan.

Kuvausetäisyydet

Valitaan kuvausetäisyydet:

sisäkuvauksessa 2...4 metriä ja

ulkokuvauksessa alle 10 metriä, jos se on kuvausolosuhteet huomioon ottaen mahdollista.

Lämpökuvaus lämpökameralla

Kohderakennuksen tai -asunnon ulkovaippa lämpökuvataan yleensä kokonaisuudessaan. Sopimuksen mukaan voidaan kuvata esimerkiksi vain tiedossa olevia rakenteiden ongelma­kohtia.

Kuvauksessa noudatetaan säännöllisyyttä niin, että esimer­kiksi koko rakennus kierretään myötäpäivään ja jokainen tila kuvataan myötäpäivään. Sisäpuolinen kuvaus kohdistetaan pääasiassa ulkovaippaan, mutta myös muita sisäpintoja voi­daan kuvata, jotta on mahdollista tehdä havaintoja kosteus­vaurioista, kantavien rakenteiden liitoskohdista ja taloteknisten varusteiden ja laitteiden kunnosta ja toiminnasta.

Kuvauspaikat merkitään pohjapiirrokseen kuvan numerolla ja nuolella. Kuvauskulmaa vaihtamalla voidaan usein eliminoi­da heijastusten vaikutukset.

Lämpökuvia tallennetaan havaituista poikkeavista pintaläm­pötiloista, kun epäillään rakenteen lämpöteknistä toimintaa.

Kuvattaessa voidaan käyttää ennalta asetettua vähimmäis­lämpötilakriteeriä käytetyn lämpötila-asteikon alarajana, jolloin asetetun kriteerin alittavat pintalämpötilat voidaan havaita selkeästi. Tällöin on huomioitava kuitenkin, että kaikkia pie­niä poikkeamia ei välttämättä havaita, jos lämpötila-asteikko kamerassa on liian suuri. Näin esimerkiksi kosteusvauriotapa­ukset voivat jäädä huomaamatta. Kuvattaessa voidaan käyttää myös lämpökameran hälytyslämpötilaominaisuuksia, jolloin käytetyn pintalämpötilakriteerin (vähimmäispintalämpötila) ja valitun lämpötila-asteikon alarajan väliset pintalämpötilat erottuvat selvästi muusta kuvasta.

Keskimääräisen pintalämpötilan määritys

Lattian ja seinän keskimääräisen pintalämpötilan määritys tehdään lämpökameran aluemittaustyökalun keskiarvotoi­minnalla kuvan 1 mukaisesti. Lämpötila ilmoitetaan 0,1 °C:n tarkkuudella.

Kun pintalämpötilaa raportoidaan, tulee ulko- ja sisälämpö­tilat pyöristää 0,5 °C:n tarkkuudella. Lämpökameralla mitatut pintalämpötilatiedot kirjautuvat automaattisesti 0,1 °C:n tark­kuudella. Rajalämpötilat tulee pyöristää 0,5 :n tai 1 °C:n tark­kuuteen.

Pistemäisen lämpötilan määritys

Pintojen pistemäinen lämpötila mitataan lämpökameralla 2–4 metrin etäisyydeltä kohteesta. Mittaustyökaluna käytetään lämpökameran aluetyökalun minimimääritystä. Mittauksen voi tehdä myös halkaisijaltaan alle 15 mm kalibroidulla kosketus­lämpötilamittarilla. Lämpötila ilmoitetaan 0,1°C:n tarkkuudella.

Erityiskohteiden mittaus

Lämpökuvaus voidaan tehdä erityiskohteissa kuten uimahal­leissa, teollisuusrakennuksissa ja muissa poikkeuksellisissa rakennuksissa kaksivaiheisena, jossa ensimmäinen kuvaus suoritetaan ilmanvaihtojärjestelmän ollessa normaalissa käyt­tötilanteessa tai kytkettynä pois päältä. Toinen kuvaus tehdään alipaineessa, jonka tulee olla normaalin käyttötilanteen paine­suhteita vähintään 20 Pa suurempi, mutta kuitenkin enimmil­lään 50 Pa. Tämän mittauksen tarkoituksena on erottaa ns. kyl­mäsillat ilmavuotokohdista sekä paikantaa ilmavuotokohdat. Tehostetussa alipaineessa tehtävää lämpökuvausta kutsutaan ilmavuotojen paikantamiseksi, jolloin lämpötilaindeksejä ei voida käyttää toimenpiderajojen määrittämiseen Asumister-veysasetuksen mukaisesti.

Mittaukset lämpökuvauksen yhteydessä

Lämpökuvauksen yhteydessä voidaan tehdä muita mittauksia, joista sovitaan erikseen tilaajan kanssa.

Tällaisia mittauksia ovat esimerkiksi

tiiviysmittaukset

lämpövirtamittaukset

ilmavirtamittaukset

pintalämpötilamittaukset koskettavalla pintalämpötila-anturilla

suhteellisen kosteuden mittaukset sisätiloista

merkkisavukokeet

merkkiainemittaukset

ilmanvirtausmittaukset, joilla selvitetään ilmavirtoja ja ilman virtausnopeuksia (varsinaiset vetomittaukset tulisi tehdä suuntariippumattomalla termoanemometrillä).

Lämpökuvien tulkinta

Lämpökuvaaja tulkitsee ottamiaan lämpökuvia ja tekee johto­päätökset ja antaa suositukset jatkotoimenpiteiksi lähtötieto­jen, lämpökuvien ja rakentamisen tietämyksensä perusteella.

Asuinrakennusten ja myös muiden rakennustyyppien läm­pökuvaustulosten tulkintaesimerkkejä on koottu Lämpökuvaus rakentamisessa -kirjaan.

Asuntojen ja muiden oleskelutilojen lämpökuvauksella mi­tattuja lämpötiloja verrataan asumisterveysasetuksen (sosiaa­li- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015) soveltamisohjeeseen.

Taulukossa 2. on esitetty soveltamisohjeen lämpötilojen toi­menpiderajat.

Taulukko 2.

Lämpötilojen toimenpiderajat. Lähde: Asumisterveys-asetuksen soveltamisohje, osa I.

Pintalämpötiloja arvioidaan lämpötilaindeksiä käyttämällä silloin, kun lämpötiloja ei voida mitata – 5 °C ± 1 °C:n ulkolämpötilassa ja + 21 °C ± 1 °C:n sisälämpötilassa. Lämpötilaindeksiä käytettäessä on rakennuksen alipaineisuus otettava huomioon, kun keskimääräinen alipaineisuus ylittää 5 Pa.

Pintalämpötilavaatimukset koskevat sekä oleskeluvyöhykkeel­lä että sen ulkopuolella olevia oleskelutilojen pintoja.

Sisäpuolelta otettujen lämpökuvien tulkinnan helpottami­seksi lasketaan lämpötilaindeksi alueen minimilämpötilasta sekä tarvittaessa referenssipisteestä, taulukko 3. Lämpötilain­deksiä käytetään silloin, kun kuvaus on tehty normaalissa käyt­töolosuhteessa eli vallitseva paine-ero on -0...-5 Pa.

Jos mittauskohteessa alipaine on välillä -6...-15 Pa, tehdään lämpötilaindeksiin paine-erokorjaus taulukon 4. mukaisesti. Jos mittauskohteessa vallitseva paine-ero on suurempi kuin -16 Pa, ei lämpötilaindeksiä ilmoiteta.

Lämpökuvausta voidaan kuitenkin käyttää ilmavuotojen pai­kantamiseen kun paine-ero on -16...-90 Pa, tätä kutsutaan il­mavuotopaikannukseksi. Jos mittauskohteessa on vallitsevana ylipaine, lasketaan lämpötilaindeksit ilman paine-erokorjausta, huomioiden että ilmavuotoja ei havaita sisäpuolisella kuvauk­sella.

Taulukko 3.

Lämpötilaindeksin käyttö.

Taulukossa 4. on esitetty rakennuksen mitatun alipaineen vai­kutus ja mitattuun pistemäiseen lämpötilaindeksiin.

Taulukko 4.

Rakennuksessa mitatun alipaineen vaikutus mitattuun pistemäiseen lämpötilaindeksiin. Lähde: Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa I.

11 RAPORTOINTI

Lämpökuvausraportti on laajuudeltaan ja sisällöltään rakentei­den lämpöteknisen kunnon tutkimusraportti. Lämpökuvaaja raportoi lämpökuvauksen tulokset tilaajalle laatimalla lämpö­kuvausraportin. Tulokset esitetään siten, että mittaus on tois­tettavissa.

Raportissa esitetään ulkovaipan rakennusosat ja kohdat, jois­sa esiintyy puutteita. Raportoinnissa voidaan ottaa huomioon mahdollisten muiden tekijöiden vaikutus, kuten lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä sekä sisäiset kuormat. Raportissa voi­daan myös esittää lämpöteknisesti hyvin toimivia rakenteita.

Lämpökuvausraportti sisältää seuraavat tiedot:

Tutkimuskohteen yleistiedot

Kohde, osoite ja rakennuksen valmistumisvuosi

Tutkimuksen tilaaja ja yhteystiedot

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tekijät ja yhteystiedot

Tutkimuksen aika tai ajanjakso

Kohteen esittely.

Tutkimuksen tiedot

Mittausmenetelmät ja -laitteet

Ulko- ja sisäilmaolosuhteet sekä paine-erot

Rakennuksen ilmanvaihto

Rakennuksen rakenteet

Rakennuksen pohjapiirustus, johon on merkitty lämpökuvi­en paikat.

Lämpökuvaustutkimuksen mittaustulokset

lämpökuvat ja valokuvat kuvauskohteista, joissa on havaittu puutteita Kuvan tunnistetiedot: kohdetiedot, päivämäärä, kuvaaja

Lämpökuva sateenkaaripaletilla lämpötilaskaalattuna esim. +10...+25 välille*

Valokuva

Käytetty mittauskalusto, tyyppi, malli, sarjanumero

Mittausarvot: emissiivisyys, heijastuva lämpötila

Mittaustiedot: kuvausetäisyys, pistemittaus, aluetyökalu­mittaukset **

Lämpötilaindeksit

Olosuhdetiedot: sisäilman lämpötila, paine-ero, tuuli, ul­koilman lämpötila

Kommentit ja jatkotoimenpidesuositukset.

*Mittausraportin lämpökuvien lämpötila-asteikko rajataan samassa kohteessa joka kuvassa mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaiseksi (esimerkiksi 10...25°C).

**Mittausraportissa, lämpökameran ohjelmistosta riippuen, pinta­lämpötilat ovat 0,1 °C:n tarkkuudella, mutta johtopäätöksiä tehtäessä tulee käyttää korkeintaan 0,5 °C:n tarkkuutta. Lämpötilaindeksiä las­kettaessa käytetään lähtöarvoina 0,1 °C:n tarkkuutta pinnan lämpöti­lassa, mutta lämpötilaindeksi pyöristetään aina lähimpään prosenttiin. On huomioitava että lämpötilaindeksin tarkkuus parhaimmassakin tapauksessa menetelmästä johtuen on ±3 lämpötilaindeksin yksikköä.

Poikkeavat kohdat esitetään mittausraportissa lämpökuvina ja valokuvina rinnakkain.

Raportoitavat poikkeamat

Lämpökuvausraporttiin kirjataan kuvausten aikana tehdyt ha­vainnot, kuten

kosteusvaurioepäily

eristevika kuten eristeen puuttuminen tai selkeä asennus­virhe

ilmavuoto rakenteisiin jossa on vahva epäily kosteusvaurion syntyyn (ylipaine-vuoto)

sisätiloihin tulevat ilmavuodot, joista sisäilmaan epäillään tulevan epäpuhtauksia

kylmäsillat

ilmavuodot

lattian tai seinän keskilämpötilan aleneminen.

Suositukset jatkotoimenpiteiksi

Lämpökuvausraportin tulee sisältää lämpökuvaajan suosituk­set jatkotoimenpiteiksi. Lämpökuvaaja voi suositella

tilojen käyttöön ja talotekniikkaan liittyvää käyttöopastusta

huoltotoimenpiteitä

lisätutkimuksia

harkittavia korjauksia

havaittujen puutteiden ja vikojen korjauksia.

12 KÄSITTEET

Lämpökuvaus

Lämpökuvauksella tarkoitetaan pinnan lämpötilajakauman määrittämistä ja kuvaamista mittaamalla pinnan infrapunasä­teily ja tulkitsemalla lämpökuva.

Lämpökamera

Lämpökamera on lämpösäteilyn vastaanotin. Se mittaa kuvaus­kohteen pinnasta lähtevän lämpösäteilyn, infrapunasäteilyn, voimakkuutta. Lämpökamera muuttaa kohteen lämpösäteily­voimakkuuden lämpötilatiedoksi, josta lämpökuva muodoste­taan digitaalisesti.

Emissiivisyys, emissiokerroin

Pinnan kyky lähettää lämpösäteilyä. Emissiivisyys kertoo, kuin­ka suuri osa kappaleen lähettämästä energiasta on pinnasta lähtevää omaa energiaa. Materiaalin pinnan emissiivisyys il­moitetaan emissiokertoimella. Lämpökuvauksessa käytetty materiaalien emissiokerroin on yleensä 0,90...0,95, ja se ilmoi­tetaan desimaalilukuna.

Oleskeluvyöhyke

Huonetilan osa, jonka alapinta rajoittuu lattiaan, yläpinta on 1,8 metrin korkeudella lattiasta ja sivupinnat ovat 0,6 metrin etäisyydellä seinistä tai vastaavista kiinteistä rakennusosista.

Huonelämpötila

Ilman lämpötila mitattuna mistä tahansa oleskeluvyöhykkeeltä 1,1 metrin korkeudelta.

Pintojen keskimääräiset pintalämpötilat

Seinien ja lattioiden keskimääräiset pintalämpötilat mitataan lämpökameran aluetyökalun keskiarvotoiminnolla 2–4 metrin päästä kohteesta (kuva 1).

Pistemäinen lämpötila

Pistemäinen pintalämpötila on paikallinen pintalämpötila ra­kenteessa esim. nurkka, pistorasia, ikkunan liitos jne.

Tiiviysmittaus

Tiiviysmittauksella selvitetään rakennusvaipan ilmanvuotoluku (q50-luku). Ilmanvuotoluvulla q50 tarkoitetaan rakennusvaipan keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa paine-erolla ra­kennusvaipan pinta-alaa kohden.

Lämpötilaindeksi

Lämpötilaindeksillä voidaan arvioida rakennuksen vaipan läm­pöteknistä toimivuutta. Vaipan pintalämpötiloja voidaan arvi­oida ja verrata toisiinsa lämpötilaindeksiä käyttämällä silloin, kun lämpötilojen mittauksia ei voida tehdä vakio-olosuhteissa (–5 °C ±1 °C :n ulkolämpötilassa ja +20 °C ±2 °C huonelämpöti­lassa). Lämpötilaindeksi annetaan prosentin tarkkuudella ja se määritellään seuraavasti:

TI = (Tsp–To)/(Ti–To) x 100 [%] (1)

TI = lämpötilaindeksi, %

Tsp = sisäpinnan lämpötila, °C

(mitattu esim. lämpökameralla)

Ti = huoneilman lämpötila, °C

To = ulkoilman lämpötila, °C

Normaali käyttötilanne

Normaalilla käyttötilanteella tarkoitetaan olosuhteita, joissa mitattava tila tavallisesti sitä käytettäessä on. Asumisterveys­asetuksen mukaan asuinhuoneiden normaali käyttötilanteessa tulee ilma n lämpötila olla +18…+26 ja paine-ero -0…-5Pa.